tiistai 8. maaliskuuta 2011

Tässä on mielenkiintoinen elokuva, joka on tulossa ensi-iltaan.
Ohjaaja Jouko Aaltosen mietteitä:
07.03.2011
KENEN KAUPUNKI? KENEN ELOKUVA?
Taistelu ”Taistelu Turusta” -elokuvasta alkaa olla loppusuoralla. Leikkausvaihe kesti pitkään, koska materiaalia, niin haastatteluja kuin arkistofilmiäkin, oli paljon. Kamppailimme pitkään elokuvan rakenteen kanssa. Kohtauksia siirreltiin sinne tänne kuin palikoita erilaisia yhdistelmiä ja siirtymiä kokeillen, oikeata muotoa hakien. Sinänsä normaalia puuhaa elokuvan leikkauksessa, mutta sitä tehtiin nyt tavallistakin enemmän.

Elokuva on varsin moniaineksinen. Se on paitsi kuvaus vanhasta Turusta, myös elokuva sen purkamisesta ja nykyhetken taistelusta kaupunkitilasta. Haimme leikkaaja Tuula Mehtosen kanssa pitkään oikeaa balanssia vanhan ja uuden materiaan välillä. Yhdessä vaiheessa leikkaaja jo ehdotti, että tehtäisiin elokuva vain vanhan Turun purkamisesta. Aikalaisten – poliittisten päättäjien, virkamiesten, arkkitehtien ja museoihmisten – muistelut veivät hänet mukanaan. Ihan kelpo elokuva siitäkin olisi tullut, mutta koko ajan lähtökohtana on ollut se, että elokuvan tulisi puhutella tämän päivän katsojaa, herättää ajatuksia ja ehkä vähän provosoidakin. Siksi minulle on ollut tärkeää kuvata nykyisen sukupolven kamppailua kaupunkitilasta.

Turkulainen nuoriso on yrittänyt vallata itselleen tyhjillään olevia rakennuksia autonomiseksi kulttuurikeskukseksi vuodesta 2006 lähtien. Se on ollut kova kamppailu, koska kaupunki on ottanut nollatoleranssin talonvaltausten suhteen. Vallatut talot on tyhjennetty nopeasti ja aktivistit ovat saaneet syytteet peräänsä. En voi kuin kunnioittaa näiden aktivistien määrätietoisuutta, periksi ei ole annettu. Olemme seuranneet heidän kamppailuaan pari vuotta. Elokuvan kannalta tämä materiaali on tavattoman tärkeää. Se on energistä toimintaa vanhan muistelun vastapainoksi. Välillä elokuvan työkopiossa oli jo liikaakin toistuvia talonvaltauksia, ne kun tapahtuvat aina saman kaavan mukaan. Ei auttanut kuin jättää sinänsä kiinnostavaa ja hyvää materiaalia pois. Samoin jäi pois paljon hyviä ja kiinnostavia vanhemman polven haastatteluja. Leikkausvaiheessa on kuitenkin ajateltava kokonaisuutta, jotta se toimisi ja puhuttelisi katsojaa.

Yhdistämällä vanhan ja uuden materiaalin, eri sukupolvien tarinat ja hakemalla tälle oikean balanssin yritimme siirtää elokuvan teemat yleisemmälle tasolle. Ei ole kyse vain muutamasta sinänsä arvokkaasta talosta tai joistakin talonvaltauksista. On kyse siitä, miten ihminen ottaa miljöön haltuunsa ja asettuu samalla osaksi kulttuurin ja historian jatkumoa. Ja kyse on myös siitä, miten ja kenen ehdoilla, näitä asioita koskevia päätöksiä tehdään. Elokuva ei kerro pelkästään Turusta, vaan myös Helsingistä, Tampereesta, Oulusta ja Hämeenlinnasta. Nämä tarinat voitaisiin kertoa valitettavan monesta muustakin suomalaisesta kaupungista. Työhypoteesina leikkausvaiheessa onkin ollut se, että tehdään elokuva, jonka tamperelainen ymmärtäisi ja joka oululaistakin kiinnostaisi.

Elokuvantekijä miettii aina kohderyhmäänsä, sitä kenelle elokuva on tehty. Olemme näyttäneet elokuvan työkopiota eri vaiheissa sekä rahoittajien edustajille että erilaisille koeyleisöille. Kommentteja on tullut laidasta laitaan. Joku on kaivannut enemmän tietoa rakennusten historiasta, joku enemmän nuorison haastatteluja. Jotakin ovat ärsyttäneet mielenosoituskulkueen foliohatut, toista vuosilukujen puuttuminen. Sitten on lista siitä, mitä kaikkea elokuvasta puuttuu – no aika on rajallista, kaikkea ei saa mukaan. Joku kertoo, minkälaisen elokuvan olisi itse tehnyt.

Kaikki kommentit ja kritiikki pitää ottaa vastaan. Tekijän tehtävä on analysoida, mistä mikin reaktio johtuu, miksi katsoja kokee niin kuin kokee. Loppujen lopuksi kaikkia katsojia ei voi miellyttää. Eikä pidäkään. Minulle Taistelu Turusta on yhtä aikaa kotiseutuelokuva ja yhteiskunnallinen kommentti, jonka pitäisi puhutella kaikkia sukupolvia Vähän jännittyneenä odotan, miten yleisö ottaa vastaan valmiin elokuvan. Se nähdään huhtikuun yhdeksäntenä Logomossa.

Nyt lähden tapaamaan äänisuunnittelija Martti Turusta, joka tekee parhaillaan elokuvan äänileikkausta. Huomenna on tapaaminen säveltäjä Markku Kopiston kanssa. Jälkitöissä on vielä paljon puuhaa.

Jouko Aaltonen