Kepeät lumet

Tulipa käytyä Pietarissa tammikuussa Työtuvaksen järjestämällä matkalla. Mukana oli monenlaisia ihmisiä ja tutustuin uusiin mukaviin turkulaisiin. Matka oli antoisa, vaikkakin lyhyt ja sen virkistämänä voi taas puurtaa siellä sun täällä.

Flunssan kourissa otin aikaa blogatakseni hieman.
Liityin juuri facebookissa ryhmään "Pelastetaan Turku kuntalaisille".Ja sehän sopii.
Sitä tässä on yritetty kokoajan tänäkin vuonna.
Taidan alkaa kutsua itseäni marginaalipuuhanaiseksi. Turun Ylioppilaslehti haastatteli minua ja Kaarinaa aiheesta Kulttuuriolohuone Marttiin!. Tuli siinä sitten purettua Turun kulttuuripalvelujen tilaa ja kirjastoasiaa kunnolla. Selvitimme sitä mikä meitä kahta ajaa tekemään tällaisia tekoja eli perustamaan vaihtoehtoista kirjastoa ja selvähän se on: turkulainen kunnallispolitiikka. Säästetään muka lähikirjastojen tilavuokrissa lakkauttamalla niitä, mutta toisaalla sijoitetaan kirsikkapuihin (ympäristö- ja kaavoituslautakunta keräsi itselleen pisteitä, en tykänny). Ei ole linjassa se mitä turkulaiset peruspalvelut ja kansalaisten toiveet omalta kunnalta tarkoittavat.

Olen tsempannut suuren Lähiö-hankkeen kanssa viime viikot ja tulosta tulee toivottavasti jo keväällä. Byrokraatit uhkaavat toisaalla niellä hankkeen omaan taskuunsa, mutta siinäpä ei taida olla mitään uutta meikäläiselle. Ei viitsi marista tästä enempää, mutta kyllä hyvän hankkeen ideoinnin ja rahanhaun toivoisi hyödyntävän sitä joka sen pohjatyön tekee.

Dizain-paja jatkaa torstaisin Varissuolla Majanummella ja näyttely asukkaiden töistä on Varissuon kirjastossa 15.2. asti esillä kts. kaup.kirjaston tapahtumat.

Kepeät lumet, sano tämä tyttö kun keväthangessa kahlas.

Valojuhlaa

Viime syksyn Dizain-pajat päättyivät ennen joulua ja nyt vietämme jouulomaa. Saimme sovittua Varissuon kirjaston kanssa siitä, että pajalla valmistettu yhteisteos pääsee sinne näytille 14.1. alkaen. Jee. Oli nimittäin sääli rakentaa ja laittaa teos vain yhtä iltaa varten esille. Tässä ohessa on kuva vailaistusta työstä. Nimesimme sen Naamapuuksi kuultuamme lasten kommentteja naamoista Valojuhlassa 5.12.09
Hyvää Uutta Vuotta!

Ja on niin hommat paketissa

Eilinen lautakunta siunasi isoja asioita kuten Maaria-Ilmarisen alueen ulkoilureitistösuunnitelman. Se liittyy samaisen alueen osayleiskaavaan jota jatkokäsittelemme ensi vuoden puolella.
Eilisessä kokouksessa Ratapihankadun puutalot saivat purkua tarkoittavan päätöksen kuten uumoilinkin. Kaksi Vihreää ystävää puolsi palautusehdotustamme, mutta eihän se tietty riittänyt. Kuuloille korville meni perustelumme.

Nyt alkoi joululoma näissä asioissa ja voin käydä tutkimaan eilisessä lautakunnan pikkujouluissa annettuja lahjakirjoja. Mielenkiintoisia Turku- aiheisia opuksia kuten turkulaisten asuinkerrostalojen portaikot, tutkielma taiteesta niissä.

Puutaloja puolustamaan jälleen

Vanha vainooja eli kaavoittaja uhkaa taas puutaloja Ratapihankadun ja Brahenkadun kulmassa. Kaavaehdotus tuo kahden puutalon tilalle kerrostaloja lähinnä toimistokäyttöön. Nk. Partiokeskuksen kaavaa on väännetty kohta kymmenisen vuotta. Olen ollut ko. asiaa käsittelemässä jo kahdessa aiemmassa lautakunnassa. Tuolloin jo kaavan tarkoituksena oli tehokkuuden lisääminen ja kaupunkikuvan eheyttäminen (virallisesti sanottuna). En itse ole nähnyt mitäänn pakottavaa tarvetta toimistotilarakentamiselle keskustaan, vaan toivoisin kaupungin omistamien puutalojen säilyvän ja niiden pääsevän remontointilistalle. Tilat voitaisin kunnostaa asunmis- ja/tai kulttuurikäyttöön. Kaavan valmistelussa vedotaan jatkuvasti siihen, että puutalot ovat huonossa kunnossa. Rakennustarkastaja Tom Mattson totesi lautakunnassa joku vuosi sitten, että puutalot ovat korjauskelpoisia. Kävin itse joku vuosi sitten toteamassa näiden rakennusten olevan mitä mainioimmat säilytettäväksi tuleville polville ja koristukseksi ankeaan ratamaisemaan. Kulttuuriväki oli vallannut talot ja esitteli sisätiloja meille kiinnostuneille. Kyllä oli komiat hirsiseinäiset huoneet ja mitkä kakluunit!
Tulemme Heikki Talvitien kanssa esittämään ensi viikon lautakunnassa muutosesityksenä sitä, että talot säästetään. Valitettavasti näyttää siltä, etteivät vihreätkään tue meitä tässä asiassa. Huokaus.

Miekkariin eli Aamukahville maanantaina

Turun toriparkki on aina vaan ajankohtainen. Pekka Helminen kysyy tänään artikkelissaan Kansas newseissä (Kansan Uutiset, nettilehtenä)sitä miksei Turku jo luovu toriparkkihössötyksestään Oulun lailla.http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/2059772.html
Sitä me kaikki ihmettelemme. Päästäisiinpä eteenpäin torin kunnostuksessa ja keskustan kehittämisessä autottomana.

Ajankohtainen kunnallispoliittinen kysymys on myös maanantaina valtuustossa TAAS listalla eli kaupungin omistamien vuokra-asuntojen myynti. Listalla on 450 kpl myytäviä asuntoja. Ennen vaaleja mielenosoituksien avulla tiettyjen vuokratalojen myynti saatiin estettyä ja demaritkin lupasivat vaalien alla olla myymättä niitä. Nyt vuokratalot on vaihdettu vapaarahoitteisiin yksittäiskohteisiin. Henkilökohtaisestikin pelottaa, sillä asumme mukavassa kaupungin vuokrapuutalossa.
Vasemmistoliiton valtuutetut ovat asettaneet myynnin ehdottomasti boikottiin.

Mennään puhaltamaan myrskyä muillekin valtuutetuille. Kunta olemme me.
Maanantaina 30.11. asukastoiminta järjestää miekkarin budjettivaltuuston edessä klo 9.30 ja tarjoaa kahvit. Be there!

Paikalliset isot asiat

Poistun huomenna kotikaupunkiini Jyväskylään muutamaksi päiväksi hoitelemaan vanhan isäni asioita. Palveluasumista ja sen kiemuroita keskisuomalaisittain on siis tiedossa. Mukavaa viettää vanhoilla nurkilla aikaa ja tavata pitkästä aikaa muitakin lähisukulaisia.
Tiistain lautakunta jää väliin, mutta onneksi Elisa, varajäseneni, on luvannut olla paikalla. Lautakunnassa kiehuu pari kiperää kaavajuttua ja ne saanevat ratkaisunsa tiistaina. Lautakunta menee ennen kokousta katselmukseen Kähärintielle, jossa naapurusto ei ole lainkaan innostunut erään tontinomistajan uusista suunnitelmista. Pienelle tontille aiotaan rakentaa useampi talo ja niihin useita asuntoja. Tämän alueen ihmiset vielä ymmärtävät, mutta tunnelmaa kiihdyttää massiivisen suunnitelman sisältävät autopaikat, niiden louhinta kallioon ja sisäänkäynnin laittaminen Kähärintielle. Toivon mukaan joku parempi ja kohtuumittakaavaavainen suunnitelma löytyy kokoukseen, sillä useita kymmeniä kriittisä mielipiteitä kirvoittanut kaavaluonnos saa nuhteita myös museokeskukselta. Näin suuri rakennusmassa ei sovi vanhaan miljööseen, hekin sanovat.
Toinen vääntö syntyy varmaan suunnitteluvarausanomuksesta rakentaa urheiluhalli hotelli Caribian viereen Nummen kaupunginosaan. Suunnitteluvarausanomukset ovat rakennusfirmojen ja muiden yksityisten rakentajien hankkeita joilla valmistellaan tulevaa kaavaa. Näiden tulisi olla mm. innovatiivisia. No sitä tässä varmaankin on, mutta muilta osin asiaan liittyy kaikenlaista setvittävää. Lautakunta saanee tästä kunnon selvityksen ja asia voidaan sen jälkeen päättää ilman kiirehtimistä.

Tapahtumia ja sattumuksia

Tämän viikon pohdinnoissa tuttavapiirissäni ovat olleet pinnalla kaupunkimme rakennettu ympäristö ja kauniit asiat. Raunistulan kaavavalitus, jonka olimme Viherpunaisen vasemmisto ry:n nimissä tehneet, sai hylyn hallinto-oikeudessa. Surku Barkerin teollisuusalueen ja eräänkin kauniin,vanhan kerrostalon Virusmäentiellä.
Samoin kävi Puu ja Talo ry:n tekemälle valitukselle Itäinen Pitkäkatu 64:n kaavasta. Puutalojen vastustajat taputtavat käsiään sille, että kaava mahdollistaa kerrostalot tilalle. Perusteluna on, että palveluasumista tulossa tilalle.Ja pyörätie. Tämä on niin tätä. Ensin tyhjennetään talot ja seisotetaan niitä tyhjillään vuosikausia. Sitten alkaa surkuttelu niiden ympäristöhaitoista ja niiden kuntoon vedoten ajetaan uutta purkukaavaa. Näissäkin taloissa asui vuosia sitten onnellisia puutaloihmisiä ja heillä olisi ollut oikeus jatkaa asumistaan kauniissa pihapiirissä, jos kaupunki vain kunnioittaisi heidän toiveitaan.Vaihteeksi. Pateettista mutta totta.
Kaavoitusta ohjaa tehokkuus ja sitä puoltaa raha. Sitäpä se on. Katsotaan kuinka jatkossa käy.
Tänään pihallamme hääri jos jonkinlaista puuhanaista ja -miestä puita karsimassa ja lehtiä puhaltelemassa. Mukavaa, sillä siitä tuli sellainen olo, että joku kuitenkin arvostaa puutalojen kuntoa ja toimii niiden puolesta arjessa.
On urbaani legenda, että puutalot on aina huonossa kunnossa. Niitä voi aina huoltaa, ne on sen arvoisia.