Itsenäisyydenaukio ei ole hyvä paikka rakentaa - yhtään mitään

Olen huolissani siitä, että Turun johtavat puolueet ovat hullaantuneet vallasta ja sen seurauksena niitä ei pysäytä mikään rakentamisen visiovimmassa. Elämyskeskusratapihalle ja uusi musiikkitalo ovat sen verran suuria ja kalliita hankkeita, että niiden rahoitus ja rakentaminen sekä asettuminen turkulaiseen maisemaan vaativat kunnon harkintaa. Minne on jumittunut lakisääteinen ja tarvittava kaavoitusharkinta Itsenäisyyden aukion ja musiikkitalon kohdalla? Eikö lain edellyttämä kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon ja heidän kuulemisensa puutu tästä suunnitelmasta edelleen?

Musiikkitaloa kaavaillaan jokirantaan, kansalliseen aarremaisemaan. Arkeologisiakaivauksia on tehty jo alueella, ikään kuin näin iso asia olisi pelkällä kaupunginhallituksen päätöksellä siunattu.

Itsenäisyydenaukio on perustettu 1970-luvun puolivälissä Valtion virastotalon eduspuistoksi ja sulautuu hienosti jokimaisemaan. Se on kesäisin suosittu oleskelupuisto ja nimenomaan kaunis sellainen. Puistossa on kolme julkista taideteosta: Terho Sakkinvaloefektein tehostettu suihkukaivoveistos ”Soihtu” (1975), Mariella Bettineschin ”CarroCeleste” (suom. Taivaallinen vaunu) (1994) ja Herman Joutsenen vuonna 2005 veistämä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkkireliefi.

Aukio nimettiin Itsenäisyydenaukioksi Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1967. Voiko hätä musiikkitalon kanssa olla niin suuri, että keskeiset puistot ja aukiot todetaan merkityksettömiksi? Mitä sivistynyttä kaupunkikulttuuria se sellainen edustaa? Itsenäisyydenaukion puistomainen olemus on koko jokirannalle ensiarvoisen tärkeä ja säilyttämisen arvoinen.

 

Minusta uudelle musiikkitalolle voidaan löytää paikka vaikka sataman alueelta tai jopa uudesta Linnanniemestä. Se voidaan rakentaa esim. uuden satamaterminaalin yhteyteen kuten Tallinna onnistuneesti teki. Ja muistetaan maailmalta vaikka Sydneyn oopperatalo, meren äärellä. Se säväytti aikoinaan ja tekee sen vieläkin. Näin uusi musiikkitalo saisi paikan, jossa se linkittyisi uusiin joukkoliikennesuunnitelmiin ja turkulaiseen matkailuun. On tutkittava saisiko satama-alueelle kehitysrahaa vaikkapa EU:lta, jos meneillään olevat useat suunnitelmat alueen kehittämiseksi lyödään yhteen. Näin kävi taannoin Bilbaon vanhalle satama-alueelle. EU-rahan avustamana se rakennettiin viihtyisäksi oleskelu- ja ulkoilualueeksi, jossa sijaitsee myös kuuluisa Guggenheim-museo. 

 

Sen, että Turku- filharmonia tarvitsee hyvät ja työskentelykelpoiset uudet tilat, ei välttämättä pidä olla uhka vaan mahdollisuus. Ei sijoiteta musiikkitaloa kauniiseen ja avaraan jokirantaan. Päätöksiä voidaan tehdä sujuvasti myös kunnallisdemokratiaakunnioittaen ja asiaan riittävästi paneutuen.

 

Riikka Oksanen

Kaupunginvaltuutettu Vas

 

 

 

 

Kuka tekee hommat jatkossa? 

Henkilöstön saatavuus on ja tulee myös olemaan Turun keskeinen riski tulevina vuosina. 

 Yhtenä syynä tähän on se, ettei kaupungin palkkataso houkuttele osaajia. Sellaiset edut kuin vakituinen ja turvattu työpaikka, mahdollisuus liukuvaan työaikaan tai palkattomat vapaat eivät lisää houkuttelevuutta tarpeeksi ja vajetta työntekijöistä on erityisesti terveyden ja tekniikan puolella. Yleisesti ottaen kaupungin henkilöstö ei voi hyvin työssään ja uutta henkilöstöä on vaikea saada. Henkilöstöpula on jo nyt ilmeinen ja sen lisäksi 28 prosenttia kaupungin työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle seuraavan 10 vuoden sisällä.  Mitä muita ratkaisuja on mietitty kuin siirtyminen ostopalveluiden käyttöön?
Palveluja tuotetaan ostopalveluna, vaikka se on todettu epätarkoituksenmukaiseksi ja kalliimmaksi.
Henkilöstön työssäolokokemukseen ja sitä kautta saatavuuteen vaikuttavana tekijänä on myös se, millaisena henkilöstö kokee työmääränsä. Kaupungin henkilöstöraportin v. 2019 mukaan 37 % vastaajista oli kokenut työmäärän menevän yli sietokyvyn ja työssä uupuminen on yleistä.
Henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet voivat vaarantaa asiakaspalvelun laatua tai myös lakisääteisten tehtävien hoitoa.
Esimerkkejä on lukuisia. Kodinhoidon kenttähenkilöstö kokee, että asiakkaan luona on liian vähän aikaa käytettävissä ja päivässä hoidettavien asiakkaiden määrä on liian suuri. Lastensuojelun resurssitarpeet ovat kasvavia, henkilökuntaa on vähän suhteessa asiakkaisiin, henkilöstön vaihtuvuus on suurta jne.
Rekrytointiongelmien kaupungin tehtävien täytössä epäillään pahenevan tulevaisuudessa entisestään.
Tavoitteina tulisi olla, että muassa työ on turvallista ja terveellistä – henkisesti ja fyysisesti ja siitä saatavalla palkalla voi tulla toimeen - mieluummin paremmin kuin ehkä nyt.
Huomiota ja tarvittavia toimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti niihin ryhmiin, joissa haasteet ovat suurimmat. Tällä hetkellä tiedetään, että opetuspuolelle on lisätty valtion tukea korjaamaan epänormaalin tilanteen tuottamia ongelmia ja tukemaan opetuksen resursseja. Toivottavasti niillä tuetaan myös oppilashuoltoa perus- ja ammattiopetuksessa.
 Epäselvää on mitä konkreettisia toimenpiteitä kaupungissa on suunniteltu tehtäväksi eri aloilla toimivan henkilöstön saatavuuteen liittyvän laajamittaisen riskin hallitsemiseksi ja miten asia huomioidaan kaupungin henkilöstösuunnittelussa. Jos sijaisten käyttöä vielä kaiken lisäksi rajoitetaan, on tehtävien hoidon joillain sektoreilla jo alle lakisääteisten normien. 

Talouden tukijalka pitää laittaa sinne missä kunnan perushommat hoidetaan. 

 

Riikka Oksanen

kaupunginvaltuutettu

Viherpunainen vasemmisto ryn kannanotto

Turusta kaupunki, jossa kaikilla on koti

Asunnottomien yötä vietetään lauantaina 17.10. Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, jonka perimmäisinä syinä nähdään talouden suhdannevaihtelut, suuret tuloerot, väestönkasvu ja kaupungistuminen eli muutto kasvukeskuksiin.Myös henkilökohtaiset tilanteet voivat johtaa asunnottomuuteen. Taustalla on yhteiskunnallisella tasolla kuitenkin politiikka ja rakenteiden kyvyttömyys vastata politiikan aiheuttamiin ongelmiin. Politiikalla voidaan esimerkiksi lisätä tai vähentää talouden suhdannevaihteluiden kielteisiä vaikutuksia, kuten työttömyyttä ja sen seurauksena ilmeneviä vuokranmaksuvaikeuksia. 

Yksilöitä syyllistetään liian usein politiikan ja rakenteiden heikkouksista. Näin kävi jo 1960- luvulla kun ajateltiin Helsingin elämää nähneiden miesten olevan itse vastuussa tilanteestaan eikä nähty, että kaupunki oli jättänyt rintamalta palanneet poikamiehet ilman asuntoja, samalla kun perheellisille palaajille ne kyllä hankittiin. Tänä päivänä tarvitaan vuokranantajien joustoa mm. koronan aiheuttamiin vuokranmaksuvaikeuksiin.

Asunnottomuuden poistamiseen tarvitaan vuonna 2020 politiikan suunnanmuutoksen lisäksi toimia niin valtion tasolla kuin paikallisesti. Turun kaupungilla pitää olla riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia. Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen laskee asumisen hintaa lisäämällä tarjontaa, ja antaa työtä. Kaavoitettavasta vuokra-asuntotuotannosta pitää vähintään 30% olla kunnallista.

Turussa tarjotaan tällä hetkellä ratkaisuja asunnottomuuteen lähinnä vain päihdehuollon asiakkaille, mutta se ei riitä. Asunnottomuus koskettaa hyvin monenlaisia ja eri ikäisiä ihmisiä Turussa. Nuoria asunnottomia on erityisen vaikea tavoittaa, ja tähän tarvitaankin matalan kynnyksen palvelua. Naisten asunnottomuuteen liittyy erityispiirteenä turvattomuus esimerkiksi mahdollisten majapaikkojen hakemisessa, lisäksi perheellisiä uhkaa lasten huostaanotto ja sen kohtuuttomat seuraukset. Kierrettä on helposti mahdoton pysäyttää.

Turussa pitääkin olla pysyvä paikka, josta saa apua varhaisessa vaiheessa ja jossa vaikeuksissa autetaan ilman syyllistämistä, ennakkoehtoja ja negatiivisia seurauksia. Määrärahat toimintaan saadaan, kun lopetetaan ihmisten hyvinvoinnista säästäminen ja turha satsaaminen elämyskeskuksiin. 

Toimimme tavoitteen eteen ja vaadimme, että Turku ottaa päävastuun asunnottomuuden poistamisessa.

Aloite

Kaupunginvaltuusto 27.1.2020

Alueellinen syrjäytymisen ehkäisy Lausteella käyntiin keväällä 2020 

Kaupungilla on valtuuston hyväksymä syrjäytymisen ehkäisyn strategia (mm. Smart and Wise) ja sitä myöden alueellinen eriarvoisuus tulisi ottaa kaiken kattavaan tarkasteluun ja toimenpiteitä tulisi tehdä koko ajan sen mukaisesti.

Viime aikoina asukkaita ja päättäjiä on puhuttanut Lausteen koulun ja perheiden tulevaisuus ko. lähiössä. Asia on otettava pikaisesti  tarkasteltavaksi. Ei voida tehdä koulun, kirjaston jne. lopetusta alueella ilman alueellista ja samalla koko kaupunkia koskevaa suunntelmaa. Miten alueet saadaan eläviksi ja asukkaat viihtymään? Millaisia vetovoimatekijöitä on jatkossa Lausteelle ajateltu? Smart and wise- hankkeen syrjäytymisosiossa esitetään lähiöiden asukkaille tapaamiskeskuksia. Mitä on tälle asialle tehty? Kuka tai mikä taho ottaa tästä vastuun, että sellaisia suunnitellaan.

Lautakunnat (vapaa-aika, kasvatus-opetus, kaupunkisuunnittelu) ovat lausuneet Lausteen koulun tulevaisuudesta omia näkemyksiään. Nyt puuttuu kokonaiskuva siitä mitä Lausteen alueelle suunnitellaan jatkossa, niin että lähiö ei kuihdu mahdollisesti palveluiden poistuessa sieltä. 

Miten Lausteen positiivinen tulevaisuus rakennetaan ja siitä tehdään jatkossa houkutteleva paikka asua, myös uusille perheille?