tiistai 9. maaliskuuta 2010

Penniless people of Turku

Joka päivä Turussa käydään edelleen keskustelua Myllysillasta ja sen kohtalosta. Mitä nyt David B. vaimoineen sekoittelee mediapakkaa välillä.
Ensimmäiseksi kun joitakin viikkoja sitten kuulin Myllysillan hajoamisesta ajattelin, että nyt päästään ainakin nk. Pennisillan suunnittelusta eroon, koska rahat tarvitaan tärkeämpään kohteeseen.
Tein aloitteen viime tiistaina 14.3. ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa siitä, että nk. Pennisillan valmistelu keskeytetään ja kaupungin siihen varaamat resurssit siirretään Myllysillan suunnitteluun ja rakentamiseen. Reaktiona kokouksessa aloitteeseen oli ryöppy vinoilevia kommentteja demari-kokoomusveljeskunnalta. Näissä kommenteissa vähäteltiin Myllysillan korjauskuluja, koska ne rahat tulevat kaupungin omasta nk.varmuusrahastosta. Kyllä kai nekin rahat jossain ovat silti tallessa ja niillä on muutakin käyttöä vaikeina aikoina.
Mitä tulee nk. Pennisiltaan on minusta nurinkurista (ja siis turkulaista) päätöksentekoa kilpailuttaa sillan ulkonäkö nyt kun kaava ei ole valmis. On olemassa ainoastaan kaupunginhallituksen päätös mahdollisesta sijoituspaikasta. Tiedämme kuitenkin sen, että kyseinen kansallismaisema tulee puhuttamaan vielä sen verran, ettei kaava todennäköisesti mene ihan noin vain läpi. Jos kaava myöhemmin siis kaatuu, pitää suunnittelu mahdolliseen toiseen paikkaan aloittaa alusta. Hyväksytty siltasuunnitelma ei välttämättä sovi mahdolliseen uuteen paikkaan.

Hyviä yleisötilaisuuksi riittää lähes joka päivälle.
Viime launantaina oli hieno tilaisuus Koulu-ravintolassa aiheena kirjastojen kohtalo. Suomen kirjastoseuran edustaja alusti hyvin siitä mikä merkitys kirjastoilla on kuntalaisille, kaiken ikäisille. Keskusteluun oli pyydetty kommentit Pekka Ruolalta (ex-kulttuurilautakunnan puh.joht.) ja Kirsti Saksalta (ex-kirjastopäällikkö). Selityksiä, taloudellisia, tuli edelleen runsaasti sille miksi kirjastot ovat muutosten kourissa ja varsinkin lähikirjastoja supistetaan. On totta, että kirjastojen tehtävät muuttuvat, mutta kulttuurisekstorin säästöt alkavat olla jo hälyyttäviä. Muilla kuntasekstoreilla ei varmasti eletä koko ajan niin suurten uhkakuvien kourissa. Tai eletään, mutta kulttuuripuoli on jo tehnyt suuria säästöjä ja ansaitsisi hengähdystauon.
Älyttömän kiinnostavaa kaiken talouskurjuuden keskellä oli kuulla se, että nykyisen kirjastotoimenjohtajan Näätsaaren on kuultu lupailevan, että kaupunginosaamme Marttiin ollaan laittamassa uudelleen pientä sivukirjastoa. Olisikohan meidän puuhaama Kulttuuriolohuone saamassa leikkikaverin Marttiin. Jee.
Kannattaa seurata Pro Kirjaston sivuja ja lukea raporttia ko. tilaisuudesta: prokirjasto.blogspot.com