maanantai 9. marraskuuta 2020

 

 

Kuka tekee hommat jatkossa? 


Henkilöstön saatavuus on ja tulee myös olemaan Turun keskeinen riski tulevina vuosina. 

 Yhtenä syynä tähän on se, ettei kaupungin palkkataso houkuttele osaajia. Sellaiset edut kuin vakituinen ja turvattu työpaikka, mahdollisuus liukuvaan työaikaan tai palkattomat vapaat eivät lisää houkuttelevuutta tarpeeksi ja vajetta työntekijöistä on erityisesti terveyden ja tekniikan puolella. Yleisesti ottaen kaupungin henkilöstö ei voi hyvin työssään ja uutta henkilöstöä on vaikea saada. Henkilöstöpula on jo nyt ilmeinen ja sen lisäksi 28 prosenttia kaupungin työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle seuraavan 10 vuoden sisällä.  Mitä muita ratkaisuja on mietitty kuin siirtyminen ostopalveluiden käyttöön?
Palveluja tuotetaan ostopalveluna, vaikka se on todettu epätarkoituksenmukaiseksi ja kalliimmaksi.
Henkilöstön työssäolokokemukseen ja sitä kautta saatavuuteen vaikuttavana tekijänä on myös se, millaisena henkilöstö kokee työmääränsä. Kaupungin henkilöstöraportin v. 2019 mukaan 37 % vastaajista oli kokenut työmäärän menevän yli sietokyvyn ja työssä uupuminen on yleistä.
Henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet voivat vaarantaa asiakaspalvelun laatua tai myös lakisääteisten tehtävien hoitoa.
Esimerkkejä on lukuisia. Kodinhoidon kenttähenkilöstö kokee, että asiakkaan luona on liian vähän aikaa käytettävissä ja päivässä hoidettavien asiakkaiden määrä on liian suuri. Lastensuojelun resurssitarpeet ovat kasvavia, henkilökuntaa on vähän suhteessa asiakkaisiin, henkilöstön vaihtuvuus on suurta jne.
Rekrytointiongelmien kaupungin tehtävien täytössä epäillään pahenevan tulevaisuudessa entisestään.
Tavoitteina tulisi olla, että muassa työ on turvallista ja terveellistä – henkisesti ja fyysisesti ja siitä saatavalla palkalla voi tulla toimeen - mieluummin paremmin kuin ehkä nyt.
Huomiota ja tarvittavia toimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti niihin ryhmiin, joissa haasteet ovat suurimmat. Tällä hetkellä tiedetään, että opetuspuolelle on lisätty valtion tukea korjaamaan epänormaalin tilanteen tuottamia ongelmia ja tukemaan opetuksen resursseja. Toivottavasti niillä tuetaan myös oppilashuoltoa perus- ja ammattiopetuksessa.
 Epäselvää on mitä konkreettisia toimenpiteitä kaupungissa on suunniteltu tehtäväksi eri aloilla toimivan henkilöstön saatavuuteen liittyvän laajamittaisen riskin hallitsemiseksi ja miten asia huomioidaan kaupungin henkilöstösuunnittelussa. Jos sijaisten käyttöä vielä kaiken lisäksi rajoitetaan, on tehtävien hoidon joillain sektoreilla jo alle lakisääteisten normien. 

Talouden tukijalka pitää laittaa sinne missä kunnan perushommat hoidetaan. 

 

Riikka Oksanen

kaupunginvaltuutettu