Tässä referaattia aiemmin helmikuun 24. järjestetystä tilaisuudesta
Keskustelutilaisuus oli jatkoa viime vuosina Vipu ryn järjestämille mielenterveyspalvelut -aiheisille keskusteluilloille.
Nyt osallistuttiin pääosin etänä Teams-palvelun kautta ja alustajina olivat nuorisotyön asiantuntijat Tommi Grönroos ja Matti Kapanen.
Varsinais-Suomen etsivän nuorisotyön koordinaattori Tommi Grönroos, on Valo- valmennus yhdistyksestä ja vastaa työssään etsivästä nuorisotyöstä ja hänen vastuullaan on 50 etsivänuorisotyöntekijää ja 20 eri organisaatiot.
Tommi kertoi, että kuluva vuosi on alleviivannut kaikkia nuorten ongelmia, ne ovat syventyneet, monimuotoistuneet ja laajenneet. Käynnissä on yhteiskunnallinen polarisoituminen ja se koskettaa kaikkia. Asiaan liitetty "nuorisoilmiö" -termi hämmästyttää Tommia sanana, sillä kyse on hänen mielestään koko yhteiskuntaa koskettavasta ilmiöstä.
Nuoret heijastelevat koko yhteiskuntaa, ja heidän parissaan tämä jakautuminen ääripäihin on nähtävissä erityisen vahvana.
Turussakin on kasvava joukko nuoria, joilla pahoinvointi on lisääntynyt, ongelmat ovat moninaistuneet ja kasvaneet. Huomattavissa on myös ongelmien ylisukupolvisuus: kyse voi olla jopa kolmen, neljän sukupolven ongelmista saman perheen sisällä. Keskiväli hiipuu ja on suuri joukko hyvin pärjääviä nuoria ja sitten erittäin huonosti pärjääviä, vaikeassa tilanteessa olevia nuoria.
Etäkoulutuksen aiheuttamat haasteet
Tällä hetkellä etäkoulutus aiheuttaa erilaisia ongelmia ja huolestuttaa kaikkia. Miten tässä mennään eteenpäin ja kuinka tilanne puretaan?
Ongelmat heijastuvat mm. siten, että nuorten lähetteiden määrä mielenterveyspuolella on lisääntynyt 18 %. Yli 18 % näistä on korkeakoulu- tai ammattikorkean opiskelijoita. Ahdistus ja häiriöt koskettavat kaikkia.
Grönroosin mielestä se on ymmärrettävää, sillä elämme yhä epävarmemmassa ja vähemmän ennustettavassa maailmassa. Nuorten maailma keskittyy kasvuun ja kun näinä aikoina ei voi erilaisista rajoituksista johtuen peilata omaa elämäänsä muihin saman ikäisiin kavereihin, se aiheuttaa yksinäisyyttä ja ahdistusta. Yksinäisyyden kokeminen on suuri ongelma.
Lisähuolta tulee siitä, että Varsinais-Suomessa alle 25-vuotiaiden työttömyys on lisääntynyt
35,3 %. Syy on se, että nuorille tarjotut työpaikat ovat ratkaisevasti vähentyneet.
Nuoria Varsinais-Suomessa on 43 tuhatta, ja Grönroosin käsityksen mukaan ulkopuolisia heistä oli aiemmin n. 2000, nyt luku on kaksinkertaistunut.
Ratkaisuja tähän haetaan mm. etsivän nuorisotyön kautta. Tässä työssä luodaan uskoa elämän perusasioihin ja autetaan monin tavoin. Tällä haavaa työssä on mukana 10 työntekijää.
Turun kaupungin mukaantuloa eli taloudellista tukea kaivataan kipeästi tähän työhön. Se on nykyään miinusmerkkistä ja toimenpiteet eivät riitä pelastamaan nuoria. Turun kaupungin tuesta onneksi neuvotellaan, kertoo Grönroos.
Avi on jo puuttunut riittämättömiin resursseihin. Ellei Turun kaupunki lähde mukaan, jää jäljelle 6 etsivää Turkuun. Vertailuluku muihin kaupunkeihin on huono, vrt. esim. Tampere 30 kpl, Jyväskylä 15. Turulla on tätä nykyä saman verran etsiviä kuin Salossa.
Palvelun tuottaja ei saa siis tänä päivänä edes lämmitä kättä kaupungilta. Jos vertailee 11 suurinta kaupunkia, Turku on mittareilla kaikista huonoimmassa tilanteessa sekä etsivän nuorisotyön kohdalla että myös muiden nuorisotyön palveluiden suhteen.
Nuorten mielenterveyspalveluiden lähetteiden määrä on noussut, eivätkä jonot vedä tällä hetkellä. Lisäksi alan työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja se aiheuttaa ongelmia, hoitoketjujen katkeamista jne. Nuori uupuu, kun ongelmia ja omaa tilannetta joutuu toistelemaan aina uudestaan eri henkilöille.
Nuorten mielenterveyspalvelut ja niiden laatu ovat heikolla tolalla. Parannuksiakin on kuitenkin tullut, mm.10 psykiatrista sairaanhoitajaa toisen asteen koulutukseen. Heidän saldonsa oli puolessa vuodessa yli 500 lähetettä mielenterveyspalveluihin. Kyse on keskivaikeista asioista. Näin todeten tilanne on kriittinen, jos puhutaan syrjäytymisvaarassa olevista nuorista.
Pandemia osuu näihin päihderiippuvaisiin, mielenterveysongelmaisiin nuoriin pahiten.
Resurssointi on tärkeää eri tukipalveluihin, kouluihin, nuorisotyöhön ja etsivään nuorisotyö.
Mielenterveys ja päihdeongelmat kulkevat käsi kädessä, toteaa Grönroos.
Lopuksi Tommi Grönroos totesi, että yksi pelastettu nuori säästää yhteiskunnan kuluja 1,5 miljoonaa euroa. "Pelasta ja säästä miljoonia," olkoon tavoitteena.
Kouluissa tilanne on parantunut jonkin verran satsausten myötä
Illan toinen vieraamme Matti Kapanen kertoi työstään psykiatrisena sairaanhoitajana kouluissa.
Heitä on nyt 10 kpl Turun kouluissa, yläasteella. Toiminta on uutta ja hyvä parannus aiempaan tilanteeseen, jossa nuorten ongelmia hoidettiin riittämättömin resurssein. Kouluissa toimivat edelleen psykologit, kuraattorit ja terveydenhoitajat,ja he voivat nyt keskittyä omiin työtehtäviinsä ehkä paremmin.
Kapanen toteaa, Grönroosin tapaan, että nuorten pahoinvointi lisääntyy koko ajan merkittävästi ja siitä kertoo kasvava määrä lähetteitä (n. 20-38 %) nuorisopsykiatrisiin palveluihin. Tavoite on, että nuori pääsee kolmen viikon sisällä tapaamaan hoitajaa koulun lääkärin tai terveyssisaren lähetteellä.
Koronan aikaisia huolia on tullut lisää ja Kapasen mukaan kolmasosa hänen asiakkaistaan lähti keväällä jonnekin eli katosi. Totaalisulku koulussa esim. Peltolan ammattikoulussa on huono asia ja poisputoamisia tulee varmaan lisää.
Kapanen kritisoi toisen asteen etäopiskelua yleisestikin: aiemman hallituksen linjaama siirtyminen enemmän etäopetukseen näkyi oppilaissa. Se ei sovi ammattiopetukseen, ainakaan kaikille nuorille, sillä he tarvitsevat koulun ja lähiopetuksen.
Nyt etäopiskelussa pitää huomata, että kotona olo voi alkaa olla tukalaa ja opiskelu mahdotonta monestakin syystä.
Kapanen jatkaa pandemian aikana vastaanottoja vaihtelevasti. Toisilla oppilailla ja hoitajilla voi etävastaanotto toimia, mutta Kapanen pyrkii työssään pitämään kiinni läsnäolovastaanotosta. Joskus käydään kävelyllä puistossa ja muitakin ulkona tapahtuvia tapaamisia voi nuoren kanssa järjestää.
Kapanen toivoo, että koulujen Korona-aikaista tukea jatketaan, sillä tarvetta olisi. Yleisestikin on ilahduttavaa, että psykiatristen hoitajien palvelu on otettu hyvin vastaan kouluissa ja toiminta jatkuu, Kapanen toteaa lopuksi.
