Kirkkotie on kohta pilalla
Huonostihan siinä kävi. Kirkkotien kaavaehdotukseksi tuli äänin 7-6 sellainen, että kaikki menee uusiksi ja Merilän pyörätehtaan kokonaisuus puretaan. Me Vasemmiston kaksi ja vihreät (3) äänestimme osittaisen suojelun puolesta, mutta tulos oli valitettavasti odotetun mukainen (kepu äänesti tyhjää). Seuraavaksi kaava menee kaupunginhallituksen kautta valtuustoon. Toivottavasti Aurinkotehtaassa toimivat yhditykset ja muut aktiivit kansalaiset keksivät konsteja kaavan muuttamiseen. Me kirjoittelimme perusteluja vimmatusti kokouksessa. Kulttuurihistorialliset, kaupunkikuvalliset ja teolliseen historiaan liittyvät arvot ovat keskeisiä tässäkin kaavassa.

Kirkkotien kaava taas käsittelyssä

Huomenna on ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa päätettävänä Kirkkotien kaava.
Kirjoitimme Wellun kanssa yleisöosastokirjoituksen paikallisiin lehtiin aiheesta:

Taas puretaan surutta

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa on parasta aikaa käsittelyssä Kirkkotien kaava, jonka valmistelu noudattaa taas vanhaa junttameininkiä. Junttaajana on tontin omistaja, joka ajaa läpi merkittävää omaa taoudellista etua kaavan muutoksella.

Kaavan valmistelun alkuvaiheessa demaritkin puolsivat turkulaisille aikoinaan tärkeän Merilän polkupyörätehtaan säilyttämistä, mutta viime aikoina heidänkin veneensä on kääntynyt. Esitimme aiemmin vihreiden kanssa suojelua pyörätehtaalle ja tavoitteena oli, että rakennus suojeltaisiin, korjattaisiin ja sen käyttötarkoitusta jatkossa mietittäisiin. Nykyisellään tiloissa toimii Ekotori, Emmaus, Uusi Tuuli ja Estellen pyöräkirppis.
Näiden toimijoiden kantana on koko ajan ollut, että rakennukset tulisi suojella. Edellä mainittujen toimijoiden jatkaminen korjatuissa tiloissa tulisi ratkaista omana kysymyksenään myöhemmin. Museokeskus on todennut, että jollei vanhaa pyörätehdasta säilytetä, tuhotaan alueen historallinen kerroksellisuus ja kaupunkikuvallinen monimuotoisuus. Pyörätehdas on osa turkulaista teollisuushistoriaa.
Pois vaan vanha rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja toiminnallisesti arvokas rakennusten kokonaisuus, sanovat kuitenkin kaavoituksen pääpuolueet kokoomus ja demarit.

Kipeintä tilanteessa on se, että lautakunnan käsittelyssä on samaan aikaan luonnos Rakennusperintö- ohjelmasta. Sen mukaan Turku on erilaisten valtakunnallisten ja kansainvälisten ohjelmien, lakien ja julistusten mukaan sitoutunut rakennusperinnön säilyttämiseen. Hienossa oppaassa todetaan myös, että kansalaisjärjestöjen toiminta ja rooli pitäisi paremmin huomioida ja ottaa osaksi kulttuuriympäristön hoito- ja suojelutyötä.
Haloo Turku! Kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja muiden kuntalaisten osuus tämän kaavan laadinnassa on ala-arvoista. Heidän kantansa on jäänyt korkeintaan paperille lyhyiksi merkinnöiksi eikä todellista keskustelua asiasta ole koskaan käyty. Tällaista kaupunkimme historiallisen arvon ja tärkeiden kansalaistoimintojen alasajoa ei saa päästää tapahtumaan.
Velimatti Koivisto ja Riikka Oksanen,
Ympäristö-ja kaavoituslautakunnan jäseniä
kunnallisvaaliehdokkaita, vas

Polkupyöräilyn puolesta

Jyrkkälän motocrossirata- asia päättyi pari viikkoa sitten hyvin. Asia palautettiin yksimielisesti uuteen valmisteluun ja terveiset lautakunnaltamme olivat, että etsittäisiin ko. harrastukselle kokonaan joku muu paikka. Rasio on ollut esillä. Tänään on lautakunnassa listalla mm. kiistelty Humalisonkadun pyörätie-asia. Valtuusto on aikoinaan siunannut yksimielisesti nämä reitit, mutta taas nostaa autoilijakansa meteliä aiheesta. Ketkäs nyt on ei-puolueessa, kysyn minä? on tosi typerää keksiä vasta-argumentteja pyöräilyä vastaan pohjalta: pyörätie köyhdyttää Humalistonkadun. Huh huh. Pyöräilevä kansa on siis niin rutiköyhää, ettei kauppa vastedes pelitä Humalistonkadulla. Toinen peruste on se, että Pulssin ambulanssit eivät pääse turvallisesti perille. no joo, pyöräilijät ajavat ilman jarruja kaupunkiliikenteessä. Ennen lautakuntaa paikalla pidetään katselmus ja miekkari. Sinne! Toinen minun mielestäni mainittava (onhan siellä toki monta muutakin tärkeätä)asia on Turun Rakennusperintöohjelman luonnos. Se tulee jatkossa kommentoitavaksi myös asukkaille ja yhdityksille. En voi tässä vaiheessa kommentoida sitä paljonkaan, sillä sen saa kokonaisuudessaan luettavaksi vasta kokouksessa (pöh).

Melu on saastetta, sori vekarat! Tänään ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa kisataan moottoriurheilun asemasta, sillä Turun Moottorikerho ry on hakenut lupaa lasten motocross-harjoitteluradalle, Jyrkkälään (Nuorisotalonkuja 1). ote esityksestä: " Alue, jolle rataa suunnitellaan, sijaitsee Naantalintieltä Suikkilantielle johtavan rampin lounaispuolella, sen välittömässä läheisyydessä Naantalintien suuntaisesti. Alue on tällä hetkellä maaperältään puistoa ja osittain peltoa. Harjoitteluradan länsipuoli jatkuu peltona Raisionjokea reunustavaan puustokaistaleeseen asti. Samalla alueella toimii Turun Urheiluautoilijoiden pienoisautorata sekä Turun kaupungin Jyrkkälän sivukirjasto ja monitoimitalo, joiden tuntumaan rata rajoittuu. Monitoimitalon eteläpuolella on palloilukenttä." Jyrkkälän monitoimitalossa sijaitseva lähikirjasto on erikoisesa asemassa, koska nuokkari toimii samassa tilassa. Millaista olisi lukea kirjoja tai lehtiä radan ollessa toiminnassa? Kirjastolta ei lausuntoa ole kokousesityksessä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat harjoitteluradan reunasta itäpuolella noin 200 m, pohjoispuolella 300 m, eteläpuolella 350 m ja länsipuolella 450 metrin päässä. Alueella on meneillään Suikkilantien laajennus. on kurjaa laittaa vastakkain lasten moottoriurheilu ja alueen muu väki ja toiminnat, mutta näin vain täytyy tehdä. Eikö alueen kaavallinen tarkastelu olisi suoritettava ensin ja visioida vaihtoehtoisia mahdollisuuksia asukkaiden kanssa. olisiko siellä muhinut toiveita vehreästä kulttuuri- ja oleskelualueesta tai jotain muuta kivaa. Otettaisko ensin näistä toiveista selvää. No, katsotaan mitä muut lautakuntalaiset ovat tänään mieltä asiasta.

Pikaratikat tulee Turkuun

Enpä ole kirjoitellut aikoihin blogiin, mutta pyrin korjaamaan asian tulevaisuudessa.
Asiaa kunnallispolitiikasta ainakin riittää melkein joka päivälle.


Tänään Turun Sanomissa oli iloista kerrottavaa:

Pikaraitiotien rakentaminen voi alkaa Turussa jo 2015

Turun Sanomat 15.2.2012 06:00:56

Pikaraitiotien rakentaminen voi käynnistyä Turussa jo kolmen vuoden kuluttua, sillä valtio on ottamassa myönteisen kannan hankkeen rahoitukseen. Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet ehdottavat valmisteilla olevaan liikennepoliittiseen selontekoon kohtaa, jonka mukaan Turun, Tampereen ja Helsingin seudut saisivat 30 prosentin tuen metron tai pikaraitiotien rakentamiseen. Virkamiesten kantoja hiotaan vielä ministerityöryhmässä ennen selonteon antamista eduskunnalle.

Emme me mitään yli-investointeja tietenkään lähtisi tukemaan. Edellytyksenä on, että kaupunkien maankäyttöä ja asumista kehitetään raideliikenteen varaan, liikenneneuvos Piia Karjalainen ministeriöstä korostaa.

Turun valtuusto otti jo joulukuussa 2009 kannan, jonka mukaan pikaraitiotie toteutetaan, kunhan rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset ovat toteutuneet. Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen (sd) mukaan rakennustyöt voisivat ripeimmillään lähteä liikkeelle yhtä aikaa Tampereen kanssa eli vuoden 2015 tienoilla. Turku on jo käynnistänyt yleissuunnittelun, jonka on määrä valmistua vuonna 2013.

Tällä hetkellä vain yksi linja täyttää kannattavuuskriteerit eli riittävän asukasmäärän linjakilometriä kohden.

Se ulottuisi Runosmäestä Turun keskustan kautta Varissuolle. Raision ja Kaarinan keskustoista pääsisi ratikkakyydillä Turkuun vasta joskus vuoden 2025 paikkeilla.

Virtasen karkea arvio on, että ensimmäisen linjan rakentaminen voisi maksaa suunnilleen 150 miljoonaa euroa. Jos nyt esitetty rahoituslinja toteutuu, Turun kontolle voisi jäädä sata miljoonaa ja valtion noin 50 miljoonaa.

Silta arveluttaa

Tässäpä viime viikon lautakunnassa 17.5. ollut Kirjastosilta-asian pöytäkirja ja meidän ryhmän muutosesitys päätökseen:

Asemakaavanmuutosehdotus; (II) 2 ja (VI) 6 kaupunginosien katu-, puisto-, vesi- ja silta-alueille (os. Läntinen Rantakatu, Itäinen Rantakatu) "Kirjastosilta" (Pennisilta) (30/2007) (At)

Tiivistelmä: -

Ympkaalk § 213

Asemakaavatoimisto/Iina Paasikivi 20.4.2011:

Asemakaavatoimisto on laatinut 28.2.2011 päivätyn ja 15.4.2011 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen uuden kevyen liikenteen sillan rakentamiseksi Aurajoen yli Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen välille. Asemakaavan muutoksella osoitetaan Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välinen rantakatujen osuus ja risteävät Rettiginrinne ja Kauppiaskadun pää pihakatu-merkinnällä asemakaavaan. Koko alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

Nykytilanne ja aloite

Aloite uuden sillan rakentamisesta tuli Kiinteistöliikelaitokselta (20.3.2007) osana ”Ihmiselle parempi keskusta” kehittämishanketta. Hankkeelle on saatu ns. EU-kehittämisrahoitusta.

Kaavoituksen tavoitteet

Keskustan kevyen liikenteen edellytysten parantaminen ja jalankulun ja pyöräilyn lisääminen on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista.

Tavoitteena on luoda yhteys, joka antaisi uutta merkitystä jokirannan kulttuuripainotteisille tiloille ja ympäristöille, jopa uuden toimintaympäristön. Koko kaavanmuutoksen alue on myös erilaisten tapahtumien ympäristöä ja oleskelualuetta.

Rantakadut ovat keskustan merkittävimmät kevyen liikenteen reitit itä-länsisuunnassa. Alueella on erittäin vilkasta pyöräliikennettä ja turistiaikaan paljon jalan kulkevia ihmisiä ja tapahtumia. Liikkumisen kannalta sillan rakentamisen tavoitteena on sujuvuuden ja turvallisuuden lisääminen. Sillan sijoituksesta seuraa välttämättä kevyen liikenteen yhteyksien korjaaminen sekä Kauppiaskadulla, että turvallisuuden ja ympäristön parantaminen Rettiginrinteellä. Se on toteutussuunnittelua. Kevyen liikenteen kehittämisohjelmassa on myös uusi väylä Hämeenkadulle. Kevyen liikenteen suunnittelulle on annettu kiireellinen aikataulu, jotta verkon puuttuvat osat ovat käytössä sillan valmistuttua.

Turun kansallisen kaupunkipuiston päätöksessä on tiivistetty alueen ainutlaatuisen kulttuuriarvon merkitys kaikessa suunnittelussa: ”Alueen suunnittelussa, hoidossa ja käytössä tulee turvata kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen sekä huomioida alueen kaupunkirakenteellinen merkitys. Hoidossa ja kehittämisessä on huomioitava alueen runsas virkistyskäyttö. Hoidon on oltava riittävän intensiivistä. Alueen rakenteiden ja kalusteiden rakentamisessa, korjaamisessa sekä uusimisessa tulee kiinnittää huomiota ympäristön hyvään laatuun. Historialliset puurivistöt säilytetään ja hoidetaan niin, ettei puurivistön maisemallinen vaikutelma olennaisesti muutu pitkäksi ajaksi kerrallaan.”

Asemakaavanmuutoksen ehdotus

Asemakaavan muutosalue on rajattu Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välille käsittäen Itäisen ja Läntisen Rantakadun sekä Linnankadun alkupään ja Kauppiaskadun Linnankadulle asti sekä Rettiginrinteen. Katualueet merkitään pihakaduiksi ja sillalle osoitetaan alue, jolle se voidaan rakentaa Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen kohdalle. Aurajoen rantavyöhyke on jo voimassa olevassa asemakaavassa merkitty puistoksi. Puistomerkinnän ja katualueen rajaa on lausuntojen perusteella hieman tarkennettu.

Uuden sillan nimi on ehdotuksessa Kirjastosilta – Biblioteksbron. Nimi perustuu nimestä pidettyyn yleisökilpailuun.

Ehdotukseen on Turun museokeskuksen lausunnon perusteella lisätty aluemerkintä sm: ”Alue on muinaismuistolain mukaista muinaismuistoaluetta, jolla maaperään kajoava rakentaminen edellyttää arkeologisia tutkimuksia ennen rakennustöiden alkamista. Tällaisista rakennustöistä on ilmoitettava museoviranomaiselle vähintään vuotta aikaisemmin.”

Pihakatu-alueelle on edelleen lisätty /s-merkintä määräyksellä: "Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeä katuympäristö, jonka muutoksissa tulee ottaa huomioon sen historiallinen olemus."

VP-1 puiston määräystä on täydennetty: "Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeä puisto. Alueella olevia rakenteita, rantapenkereitä, tukimuureja, aitoja, kiveyksiä, polkuja, istutuksia, puurivejä tms. ei saa hävittää ja niitä tulee hoitaa alueen historiallisen arvon mukaisesti (lisäys). Puurivistön hoidossa ja uusimisessa on noudatettava hyvää historiallisten puistojen hoitokäytäntöä niin, että otetaan huomioon sen erityisen merkittävä maisemavaikutus."

Suunnittelutilanne

Turun historiallinen ydinalue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY).

Maakuntakaavassa alue sijoittuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaalle maisema-alueelle.

Turun yleiskaavassa on yhtä lailla aluemerkintä, joka kertoo maiseman merkittävyydestä ja symboli Aurajoen varren kevytliikenneyhteyden keskeisestä merkityksestä.

Kuuleminen

Uuden sillan sijoituksesta ja sen merkityksestä tai uhasta kansallismaisemalle käytiin vilkasta keskustelua asemakaavan luonnosvaiheessa ja heti hankkeen vireille tuloilmoituksesta lähtien. Kun kaupunginhallitus päätti sillan sijoituksesta luonnospäätöksen yhteydessä, se päätti lisäksi, että sillasta pidetään nimikilpailu. Nimikilpailu toimi eräänlaisena mielipidekanavana sillan puolesta ja sitä vastaan.

Meidän Turku r.y. on ottanut kantaa laajemmin Turun siltasuunnitelmiin 28.1.2011, josta tähän asiaan seuraavasti: ”Ns. Pennisilta johtaisi kyllä joen yli, mutta miten pyöräilijä pääsisi turvallisesti Turun torille, jonne on järjestetty pyöräparkki, mutta jonne matka on vaarallinen?”

Lausunnot

Määräaikaan 14.4.2011 mennessä ovat seuraavat tahot antaneet lausunnon:

Kiinteistöliikelaitos: Ei huomautettavaa.

Rakennusvalvontatoimisto: Ei huomautettavaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus 11.4.2011:

”ELY-keskus pitää laadittuja selvityksiä ja vaikutusarviointeja riittävinä. ELY-keskus pitää sillan rakentamista maisemallisesti ongelmallisena. Näkymä Auransillalta Tuomiokirkon suuntaan on kulttuuriympäristön kannalta huomattavan arvokas. Silta sijoittuu joen kaartuvaan kohtaan. Sillan rakentaminen vaikuttaa väkisin Aurajoen maisemaan sen historiallista arvoa heikentäen. Asemakaavan muutoksen käsittelyssä tulee siksi vielä tarkoin pohtia sillan välttämättömyyttä ja tarpeellisuutta suhteessa sen maisemavaikutukseen.”

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavan laatimisperusteiden laillisuuden eli selvitysten riittävyyden toteaminen on lausunnonantajan toimivaltaa. ELY-keskuksen huomautusta sillan vaikutuksesta kansallismaisemaan asemakaavatoimisto pitää mielipiteenä, joka sillä on kaikki oikeus ilmaista.

Ympäristönsuojelutoimisto 11.4.2011:

Ympäristönsuojelutoimisto pohtii lausunnossaan sillan tarpeellisuutta, muistuttaa tulevan rakentamisen edellyttämistä vesilain mukaisista lupamenettelyistä ja edellyttää kaavaan merkittäväksi kaksi potentiaalista pilaantuneita maamassoja sisältävää kohdetta. Toinen kohteista liittyy Uudenmaankadun ja Läntisen Rantakadun risteysalueella (Gylichin pylväikkö) toimineeseen polttonesteen jakeluasemaan, toinen Kauppiaskatu 2 kohdan öljyvahinkoalueeseen.

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimisto varmistaa, että kyseisten alueiden maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan. Pysyviin asemakaavoihin pilaantumisriskejä ei ole katualueille tarkoituksenmukaista kirjata. Riskit on tarkoituksenmukaisinta arvioida osana katusuunnitteluprosessia. Asia on kirjattu myös kaavaselostukseen.

Museokeskus 13.4.2011:

Turun museokeskus katsoo, että asemakaavanmuutos ”Kirjastosilta” turvaa eräin täsmennyksin ja lisäyksin historiallisesti sekä kaupunkikuvallisesti erittäin arvokkaan Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välisen alueen vaalimiselle asetetut tavoitteet. Museokeskus esittää kaavamerkintöjä ja -määräyksiä muutettavan siten, että niiden avulla voidaan ohjata ja turvata alueen historiallisten ominaispiirteiden säilyminen ja mahdollinen palauttaminen sekä alueen huomioon ottaminen muinaismuistoalueena.

Museokeskus esittää mielipiteenään sillan sijoituksesta seuraavaa: ”Kirjastosillan rakentaminen katkaisee Auransillalta Tuomiokirkkosillalle avautuvan näkymän, joka kaarevine joenmutkineen, empiretaloineen ja ikivanhoine lehtipuineen on yksi Turun ihailluimmista. Sillan rakentaminen ja siihen liittyvien liikenneväylien toteuttaminen tulee olemaan haasteellinen tehtävä, jossa kokonaisnäkemys ja toteutustapa ratkaisevat, voidaanko sen historialliselle kaupunkikuvalle muassaan tuovat negatiiviset vaikutukset kääntää kaupunkitilaa ja toimintaympäristöä kohentaviksi tekijöiksi.”

Museovirasto on ilmoittanut, ettei se anna asiasta lausuntoa, vaan Museokeskus käyttää asiassa viranomaisen lausuntovaltaa.

Asemakaavatoimisto on tehnyt Museokeskuksen lausunnossa ehdotetut muutokset asemakaavakarttaan. Lausunnoissa on selvästi hyväksytty asemakaavan muutoksen perusselvitykset, vaihtoehtojen esittely ja vuorovaikutus. Sillan sijoittamisesta kansallismaisemaan, herkälle kohdalle ei varmasti saada yksimielistä hyväksyntää, kaikki eivät pidä siltaa edes tarpeellisena. Sillan tarpeellisuus, siitä saatava hyöty ja ilo ovat kuitenkin yksi mahdollisuus kaupungin kehittämiseksi ja siitä asiasta päättäminen nyt käydyn asemakaavaprosessin perusteella on maankäyttö- ja rakennuslain kaupungille antamaa harkintavaltaa.

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 28.2.2011 päivätty ja 15.4.2011 muutettu asemakaavanmuutosehdotus ”Kirjastosillan” sijoittamiseksi Aurajoen vesialueelle hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutos koskee seuraavia alueita: 2 (II) kaupunginosa; Itäinen Rantakatu osa, Kaskenkatu osa, Rettiginrinne, Itäisen Rantakadun puistoalue, Aurajoki ja Auransilta, 6 (VI) kaupunginosa; Aurakatu osa, Kauppiaskatu osa, Linnankatu osa, Läntinen Rantakatu osa, Läntisen Rantakadun ja Vähätorin apparellin puistoalueet, Aurajoen vesialueen osa ja Auransilta.

PäätösAsia pantiin pöydälle Oksasen ehdotuksesta Talvitien kannattamana yksimielisesti.

Merkittiin tiedoksi Varsinais-Suomen liiton lausunto 2.5.2011.

Ympkaalk § 236

Pöydältä 3.5.2011 § 213.

PäätösEhdotus hyväksyttiin kahden äänestyksen jälkeen äänin 8-4, yksi tyhjä.

Käsittelyn aikana Uotila teki Mäen kannattamana ehdotuksen asian pöydälle jättämisestä. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 7-6. Pöydälle jättämisen puolesta äänestivät Uotila, Oksanen, Talvitie, Mäki, Mastomäki ja Sundqvist. Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Ekroth, Vehniäinen, Aaltonen, Kerttula, Lammi, Kari ja Hellstén.

Tämän jälkeen Oksanen teki Talvitien kannattamana jäljempänä olevan muutosehdotuksen. Toisessa äänestyksessä Oksasen muutosehdotuksen puolesta äänestivät Oksanen, Talvitie, Mastomäki ja Uotila. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Ekroth, Vehniäinen, Sundqvist, Aaltonen, Kerttula, Lammi, Kari ja Hellstén. Mäki äänesti tyhjää.

Oksasen ehdotus:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 28.2. 2011 päivätty ja 15.4.2011 muutettu asemakaavanmuutosehdotus nk. Kirjastosillan sijoittamiseksi Aurajoen vesialueelle palautetaan valmisteltavaksi siten, että tutkitaan uudelleen sillan sijoittamista Suurtorin ja Vähätorin välille.

Perustelut muutosesitykselle: Aurajoen kansallismaisema on liian arvokas tuhottavaksi ja siksi sillan välttämättömyys ja tarpeellisuus tulee punnita uudelleen. Kirjastosilta katkaisisi Auransillalta Kirkkosillalle avautuvan tärkeän kansallismaiseman joenmutkineen, empiretaloineen ja kauniine lehtipuineen. Kaavaehdotusta on perusteltu ensisijaisesti sillä, että se parantaisi kevyenliikenteen edellytyksiä kauppatorille päin. Kauppiaskadun liikennejärjestelyt eivät tue kevyenliikenteen järjestelyjä eli Rettigin rinteen ja Kauppiaskadun pään väliseltä sillalta tulevaa liikennettä. Kauppiaskadun pään parkkipaikan ympäristö on vaarallinen erityisesti pyöräilijöille liikenteen kulkiessa siinä ympyrää eikä pyöräilijöiden turvallisuutta voida taata. Myös jatkoyhteys keskustaan päin on tukossa, koska liikenne torilta Kaup-piaskadulle on yksisuuntainen. Palautuksen yhteydessä pitäisi tutkia uudelleen Vähätori-Suurtori- siltavaihtoehtoa, jossa se liittyisi jo olemassa olevaan Brahenkadulta alkavaan kevyenliikenteen verkostoon

Jakelu

tiedMeidän Turku-Vårt Åbo ry
esiKaupunginhallitus
--------------------------
Asia etenee nyt niin, että päätös siirtyy kaupunginhallituksen kautta valtuustolle.
Toivotaan, että keskustelu siivittää päätöksentekoa ja asialle annetaan vielä harkinta-aikaa.
Minusta ympäristö- ja kaavoituslautakunnan asiantuntijalautakuntana toimiminen on kriisissä. Puheenjohtajamme Jorma Hellsten ajoi päätöstä nopeasti kaupunginhallitukseen teemalla: mitä me nyt tästä enää puhumaan, kun ne sen kuitenkin päättää. Keskustelua pitää minusta käydä riittävästi kaikissa päätöksetekovaiheissa, että saadaan lopulta edes jotenkin mietitty tulos. Nämä kaupunkikuvaasiat ovat tosi tärkeitä ja kun kyse on vielä kansallismaisemasta, on puntaroitava ja puntaroitava asiaa monelta kantilta.


--------------------------------------------------------------------------------

Tässä on mielenkiintoinen elokuva, joka on tulossa ensi-iltaan.
Ohjaaja Jouko Aaltosen mietteitä:
07.03.2011
KENEN KAUPUNKI? KENEN ELOKUVA?
Taistelu ”Taistelu Turusta” -elokuvasta alkaa olla loppusuoralla. Leikkausvaihe kesti pitkään, koska materiaalia, niin haastatteluja kuin arkistofilmiäkin, oli paljon. Kamppailimme pitkään elokuvan rakenteen kanssa. Kohtauksia siirreltiin sinne tänne kuin palikoita erilaisia yhdistelmiä ja siirtymiä kokeillen, oikeata muotoa hakien. Sinänsä normaalia puuhaa elokuvan leikkauksessa, mutta sitä tehtiin nyt tavallistakin enemmän.

Elokuva on varsin moniaineksinen. Se on paitsi kuvaus vanhasta Turusta, myös elokuva sen purkamisesta ja nykyhetken taistelusta kaupunkitilasta. Haimme leikkaaja Tuula Mehtosen kanssa pitkään oikeaa balanssia vanhan ja uuden materiaan välillä. Yhdessä vaiheessa leikkaaja jo ehdotti, että tehtäisiin elokuva vain vanhan Turun purkamisesta. Aikalaisten – poliittisten päättäjien, virkamiesten, arkkitehtien ja museoihmisten – muistelut veivät hänet mukanaan. Ihan kelpo elokuva siitäkin olisi tullut, mutta koko ajan lähtökohtana on ollut se, että elokuvan tulisi puhutella tämän päivän katsojaa, herättää ajatuksia ja ehkä vähän provosoidakin. Siksi minulle on ollut tärkeää kuvata nykyisen sukupolven kamppailua kaupunkitilasta.

Turkulainen nuoriso on yrittänyt vallata itselleen tyhjillään olevia rakennuksia autonomiseksi kulttuurikeskukseksi vuodesta 2006 lähtien. Se on ollut kova kamppailu, koska kaupunki on ottanut nollatoleranssin talonvaltausten suhteen. Vallatut talot on tyhjennetty nopeasti ja aktivistit ovat saaneet syytteet peräänsä. En voi kuin kunnioittaa näiden aktivistien määrätietoisuutta, periksi ei ole annettu. Olemme seuranneet heidän kamppailuaan pari vuotta. Elokuvan kannalta tämä materiaali on tavattoman tärkeää. Se on energistä toimintaa vanhan muistelun vastapainoksi. Välillä elokuvan työkopiossa oli jo liikaakin toistuvia talonvaltauksia, ne kun tapahtuvat aina saman kaavan mukaan. Ei auttanut kuin jättää sinänsä kiinnostavaa ja hyvää materiaalia pois. Samoin jäi pois paljon hyviä ja kiinnostavia vanhemman polven haastatteluja. Leikkausvaiheessa on kuitenkin ajateltava kokonaisuutta, jotta se toimisi ja puhuttelisi katsojaa.

Yhdistämällä vanhan ja uuden materiaalin, eri sukupolvien tarinat ja hakemalla tälle oikean balanssin yritimme siirtää elokuvan teemat yleisemmälle tasolle. Ei ole kyse vain muutamasta sinänsä arvokkaasta talosta tai joistakin talonvaltauksista. On kyse siitä, miten ihminen ottaa miljöön haltuunsa ja asettuu samalla osaksi kulttuurin ja historian jatkumoa. Ja kyse on myös siitä, miten ja kenen ehdoilla, näitä asioita koskevia päätöksiä tehdään. Elokuva ei kerro pelkästään Turusta, vaan myös Helsingistä, Tampereesta, Oulusta ja Hämeenlinnasta. Nämä tarinat voitaisiin kertoa valitettavan monesta muustakin suomalaisesta kaupungista. Työhypoteesina leikkausvaiheessa onkin ollut se, että tehdään elokuva, jonka tamperelainen ymmärtäisi ja joka oululaistakin kiinnostaisi.

Elokuvantekijä miettii aina kohderyhmäänsä, sitä kenelle elokuva on tehty. Olemme näyttäneet elokuvan työkopiota eri vaiheissa sekä rahoittajien edustajille että erilaisille koeyleisöille. Kommentteja on tullut laidasta laitaan. Joku on kaivannut enemmän tietoa rakennusten historiasta, joku enemmän nuorison haastatteluja. Jotakin ovat ärsyttäneet mielenosoituskulkueen foliohatut, toista vuosilukujen puuttuminen. Sitten on lista siitä, mitä kaikkea elokuvasta puuttuu – no aika on rajallista, kaikkea ei saa mukaan. Joku kertoo, minkälaisen elokuvan olisi itse tehnyt.

Kaikki kommentit ja kritiikki pitää ottaa vastaan. Tekijän tehtävä on analysoida, mistä mikin reaktio johtuu, miksi katsoja kokee niin kuin kokee. Loppujen lopuksi kaikkia katsojia ei voi miellyttää. Eikä pidäkään. Minulle Taistelu Turusta on yhtä aikaa kotiseutuelokuva ja yhteiskunnallinen kommentti, jonka pitäisi puhutella kaikkia sukupolvia Vähän jännittyneenä odotan, miten yleisö ottaa vastaan valmiin elokuvan. Se nähdään huhtikuun yhdeksäntenä Logomossa.

Nyt lähden tapaamaan äänisuunnittelija Martti Turusta, joka tekee parhaillaan elokuvan äänileikkausta. Huomenna on tapaaminen säveltäjä Markku Kopiston kanssa. Jälkitöissä on vielä paljon puuhaa.

Jouko Aaltonen