Puutalot säästettävä taiteelle

 Taistelussa taiteen, kulttuurin ja/tai puutalojen puolesta mikään ei ole merkityksetöntä ja liian pientä ollakseen tärkeää, sillä kokonaisuus muodostuu juuri palasista.

Eilen kaupunginvaltuustossa oli kyselytunti ja pari kpl valtuutettujen kysymyksistä käsitteli aihetta turkulaisen kulttuurin tiloista.

Vastauksena näihin Jarkko Virtanen (omistajaohjausjohtaja) totesi asian olevan selvityksessä ja etenevän päätöstä kohti vielä tämän kevään aikana.

Kysyin jatkokysymyksenä häneltä miksi ihmeessä kaupunki on myymässä yhdistysten ja kulttuurin (mm. Teatteri Mondo) käytössä olleen Uudenmaankatu 17 kiinteistön, jos kulttuuritiloja kerran tarvitaan, eikö tämä ole aivan älytöntä. 

Virtanen vetosi myynnissä olevien tilojen huonoon kuntoon ja korjauksen kalleuteen. Kyllä on raskasta aina kuulla tuo selitys. Korjauksia pitää tehdä ajoissa, se on kiinteistön omistajan velvollisuus jo lainkin mukaan. 

Nyt seisotetaan tilaa tyhjillään ja myydään se kiinteistöbisnekseen. Näitä on nyt viime aikoina myyty useita, samalla perusteella, osa asuntoja. Kiinteistöfirmat kiittää ja kuittaa tilin. Toki voi olla hieman vaativaa saada kaikki laiminlyönyt osat taloista kuntoon nopeasti ja myytyä eteenpäin, mutta ripeästi pintaremontti ja myyntiinlaitto on tapahtunut viimeisimmässä asuntokohteessa täällä Martissa.

Tämä arvokas ja kaunis kulttuuritila olisi tarpeen jatkossakin säilyttää Turun omistuksessa. Toki suurempaa ratkaisua kaivataan vielä monien taiteentekijöiden tilojen järjestelyissä, mutta aloitetaan nyt tästä eikä myydä sitä.

Kenen ehdoilla Turkua rakennetaan?

Viherpunainen vasemmisto ry ja Itä-Turun Vasemmistoliitto ry järjestivät maanantaina 29.3. etätilaisuuden Kenen ehdoilla Turkua rakennetaan. Kysymys on näinä päivinä entistä ajankohtaisempi, kun Turku suunnittelee vanhankaupungin  modernisointia, jatkaa lähiöiden täydennysrakentamista ja vie eteenpäin useita uusia mittaluokaltaan suuria kaava- ja rakennushankkeita.

”Yliopiston ja Tuomiokirkon ympäristöä ollaan tuoreiden suunnitelmien mukaan kehittämässä nykyajan tarpeista käsin, unohtaen Turun aseman Suomen vanhimpana kaupunkina. Historian pitäisi olla etu, ei taakka. Alueen kehittäminen pitäisi tehdä tuota asemaa ja omaa kulttuuriperintöä kunnioittaen. Modernille rakentamiselle on Turussa parempiakin paikkoja, myös Suomen Pankin terassitalo olisi sopinut Majakkarantaan, ei pankkitalon kupeeseen”, rakennus- ja lupalautakunnan jäsen Eva-Liisa Raekallio sanoo.

”Keskustan kaavoittamisen yksi ongelma on riittävän tarkan yleiskaavan puuttuminen. Tämä mahdollistaa niin sanotun postimerkkimerkkikaavoituksen jatkumisen, jossa yksityinen voiton tavoittelu sivuuttaa toistuvasti kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvallisesti arvot sekä asumisviihtyvyyden”, toteaa kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Elina Sandelin. 

Viherpunainen vasemmisto ja Itä-Turun Vasemmistoliitto vaativat, että Turun kaavoitus- ja rakennuspolitiikassa on tulevissa kuntavaaleissa tehtävä täyskäännös. Kaupunkia ei tule rakentaa vain rakennuttajien ja kiinteistön omistajien ehdoilla. Sopiva rakentamisen määrä on aina tutkittava tapauskohtaisesti. Sekä keskustan kehittämisessä että lähiöiden täydennysrakentamisessa on kuunneltava asukkaiden mielipiteitä ja huomioitava luonto-ja ympäristöarvot.

Viheralueiden nakertaminen ja pilaaminen rakentamalla on lopetettava ja luontoarvot turvattava. ”Kupittaan siirtolapuutarha on uudessa yleiskaavassa merkittävä yksiselitteisellä siirtolapuutarhamerkinnällä, joka ei salli edes osittaista puutarhan nakertamista”, Sandelin linjaa.

”Luonnonsuojelulain mukaan suojeltujen luontotyyppien turvaaminen on varmistettava tosiasiallisissa rakentamisratkaisuissa. Pelkillä kaavamerkinnöillä, joilla luontoarvot todetaan, ei taata suojelun toteutumista, mikäli rakentamisen määrät ovat paikkaan nähden kohtuuttomia”, Sandelin jatkaa.

Rakennus- ja lupalautakunta myönsi helmikuussa kaatoluvan Kirstinpuiston puille Iso-Heikkilässä vastoin asukkaiden toiveita ja Turun Luonnonsuojeluyhdistyksen kantaa,. ”Tämä on jatkoa liian monelle samanlaiselle päätökselle ja kestämätöntä politiikkaa. Viheralueita ja puustoa kaupungissa pitäisi sitävastoin lisätä torjumaan ilmastonmuutoksen seurauksia, kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja asukkaita ei saa päätöksissä enää unohtaa", Raekallio linjaa.

Miten hoidetaan nuorten kasvava ahdistuneisuus ja syrjäytyminen

Tässä referaattia aiemmin helmikuun 24. järjestetystä tilaisuudesta

Keskustelutilaisuus oli jatkoa viime vuosina Vipu ryn järjestämille mielenterveyspalvelut -aiheisille keskusteluilloille.

Nyt osallistuttiin pääosin etänä Teams-palvelun kautta ja alustajina olivat nuorisotyön asiantuntijat Tommi Grönroos ja Matti Kapanen.

Varsinais-Suomen etsivän nuorisotyön koordinaattori Tommi Grönroos, on Valo- valmennus yhdistyksestä ja vastaa työssään etsivästä nuorisotyöstä ja hänen vastuullaan on 50 etsivänuorisotyöntekijää ja 20 eri organisaatiot.

Tommi kertoi, että kuluva vuosi on alleviivannut kaikkia nuorten ongelmia, ne ovat syventyneet, monimuotoistuneet ja laajenneet. Käynnissä on yhteiskunnallinen polarisoituminen ja se koskettaa kaikkia. Asiaan liitetty "nuorisoilmiö" -termi hämmästyttää Tommia sanana, sillä kyse on hänen mielestään koko yhteiskuntaa koskettavasta ilmiöstä.

Nuoret heijastelevat koko yhteiskuntaa, ja heidän parissaan tämä jakautuminen ääripäihin on nähtävissä erityisen vahvana.

　

Turussakin on kasvava joukko nuoria, joilla pahoinvointi on lisääntynyt, ongelmat ovat moninaistuneet ja kasvaneet. Huomattavissa on myös ongelmien ylisukupolvisuus: kyse voi olla jopa kolmen, neljän sukupolven ongelmista saman perheen sisällä. Keskiväli hiipuu ja on suuri joukko hyvin pärjääviä nuoria ja sitten erittäin huonosti pärjääviä, vaikeassa tilanteessa olevia nuoria.

　

Etäkoulutuksen aiheuttamat haasteet

Tällä hetkellä etäkoulutus aiheuttaa erilaisia ongelmia ja huolestuttaa kaikkia. Miten tässä mennään eteenpäin ja kuinka tilanne puretaan?

Ongelmat heijastuvat mm. siten, että nuorten lähetteiden määrä mielenterveyspuolella on lisääntynyt 18 %. Yli 18 % näistä on korkeakoulu- tai ammattikorkean opiskelijoita. Ahdistus ja häiriöt koskettavat kaikkia.

Grönroosin mielestä se on ymmärrettävää, sillä elämme yhä epävarmemmassa ja vähemmän ennustettavassa maailmassa. Nuorten maailma keskittyy kasvuun ja kun näinä aikoina ei voi erilaisista rajoituksista johtuen peilata omaa elämäänsä muihin saman ikäisiin kavereihin, se aiheuttaa yksinäisyyttä ja ahdistusta. Yksinäisyyden kokeminen on suuri ongelma.

　

Lisähuolta tulee siitä, että Varsinais-Suomessa alle 25-vuotiaiden työttömyys on lisääntynyt

35,3 %. Syy on se, että nuorille tarjotut työpaikat ovat ratkaisevasti vähentyneet.

Nuoria Varsinais-Suomessa on 43 tuhatta, ja Grönroosin käsityksen mukaan ulkopuolisia heistä oli aiemmin n. 2000, nyt luku on kaksinkertaistunut.

Ratkaisuja tähän haetaan mm. etsivän nuorisotyön kautta. Tässä työssä luodaan uskoa elämän perusasioihin ja autetaan monin tavoin. Tällä haavaa työssä on mukana 10 työntekijää.

Turun kaupungin mukaantuloa eli taloudellista tukea kaivataan kipeästi tähän työhön. Se on nykyään miinusmerkkistä ja toimenpiteet eivät riitä pelastamaan nuoria. Turun kaupungin tuesta onneksi neuvotellaan, kertoo Grönroos.

Avi on jo puuttunut riittämättömiin resursseihin. Ellei Turun kaupunki lähde mukaan, jää jäljelle 6 etsivää Turkuun. Vertailuluku muihin kaupunkeihin on huono, vrt. esim. Tampere 30 kpl, Jyväskylä 15. Turulla on tätä nykyä saman verran etsiviä kuin Salossa.

　

Palvelun tuottaja ei saa siis tänä päivänä edes lämmitä kättä kaupungilta. Jos vertailee 11 suurinta kaupunkia, Turku on mittareilla kaikista huonoimmassa tilanteessa sekä etsivän nuorisotyön kohdalla että myös muiden nuorisotyön palveluiden suhteen.

Nuorten mielenterveyspalveluiden lähetteiden määrä on noussut, eivätkä jonot vedä tällä hetkellä. Lisäksi alan työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja se aiheuttaa ongelmia, hoitoketjujen katkeamista jne. Nuori uupuu, kun ongelmia ja omaa tilannetta joutuu toistelemaan aina uudestaan eri henkilöille.

　

Nuorten mielenterveyspalvelut ja niiden laatu ovat heikolla tolalla. Parannuksiakin on kuitenkin tullut, mm.10 psykiatrista sairaanhoitajaa toisen asteen koulutukseen. Heidän saldonsa oli puolessa vuodessa yli 500 lähetettä mielenterveyspalveluihin. Kyse on keskivaikeista asioista. Näin todeten tilanne on kriittinen, jos puhutaan syrjäytymisvaarassa olevista nuorista.

Pandemia osuu näihin päihderiippuvaisiin, mielenterveysongelmaisiin nuoriin pahiten.

Resurssointi on tärkeää eri tukipalveluihin, kouluihin, nuorisotyöhön ja etsivään nuorisotyö.

Mielenterveys ja päihdeongelmat kulkevat käsi kädessä, toteaa Grönroos.

Lopuksi Tommi Grönroos totesi, että yksi pelastettu nuori säästää yhteiskunnan kuluja 1,5 miljoonaa euroa. "Pelasta ja säästä miljoonia," olkoon tavoitteena.

Kouluissa tilanne on parantunut jonkin verran satsausten myötä

　

Illan toinen vieraamme Matti Kapanen kertoi työstään psykiatrisena sairaanhoitajana kouluissa.

Heitä on nyt 10 kpl Turun kouluissa, yläasteella. Toiminta on uutta ja hyvä parannus aiempaan tilanteeseen, jossa nuorten ongelmia hoidettiin riittämättömin resurssein. Kouluissa toimivat edelleen psykologit, kuraattorit ja terveydenhoitajat,ja he voivat nyt keskittyä omiin työtehtäviinsä ehkä paremmin.

　

Kapanen toteaa, Grönroosin tapaan, että nuorten pahoinvointi lisääntyy koko ajan merkittävästi ja siitä kertoo kasvava määrä lähetteitä (n. 20-38 %) nuorisopsykiatrisiin palveluihin. Tavoite on, että nuori pääsee kolmen viikon sisällä tapaamaan hoitajaa koulun lääkärin tai terveyssisaren lähetteellä.

　

Koronan aikaisia huolia on tullut lisää ja Kapasen mukaan kolmasosa hänen asiakkaistaan lähti keväällä jonnekin eli katosi. Totaalisulku koulussa esim. Peltolan ammattikoulussa on huono asia ja poisputoamisia tulee varmaan lisää.

　

Kapanen kritisoi toisen asteen etäopiskelua yleisestikin: aiemman hallituksen linjaama siirtyminen enemmän etäopetukseen näkyi oppilaissa. Se ei sovi ammattiopetukseen, ainakaan kaikille nuorille, sillä he tarvitsevat koulun ja lähiopetuksen.

Nyt etäopiskelussa pitää huomata, että kotona olo voi alkaa olla tukalaa ja opiskelu mahdotonta monestakin syystä.

Kapanen jatkaa pandemian aikana vastaanottoja vaihtelevasti. Toisilla oppilailla ja hoitajilla voi etävastaanotto toimia, mutta Kapanen pyrkii työssään pitämään kiinni läsnäolovastaanotosta. Joskus käydään kävelyllä puistossa ja muitakin ulkona tapahtuvia tapaamisia voi nuoren kanssa järjestää.

Kapanen toivoo, että koulujen Korona-aikaista tukea jatketaan, sillä tarvetta olisi. Yleisestikin on ilahduttavaa, että psykiatristen hoitajien palvelu on otettu hyvin vastaan kouluissa ja toiminta jatkuu, Kapanen toteaa lopuksi.

Valtuustoaloitteeni 15.3.2021 Nuorten työttömyyden poistoon lisää resurssia Huoli Turun nuorista on jo pitkään ollut todellista. Eläminen epävarman tulevaisuuden ja kasvavan yksinäisyyden tunteen kanssa rasittaa monia ja nuoret vetäytyvät yhteiskunnan ulkopuolelle. Huonosti ja hyvinvoivien nuorten välinen kuilu kasvaa vauhdilla. Kuntien tulisi satsata resurssia tilanteen korjaamiseen. Vuoden kestäneen, Covid-19 pandemiasta johtuneen erityistilanteen aikana on valtion tuella saatu Turun kouluihin lisää opetus- ja oppilashuoltohenkilökuntaa. Tätä tukea varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja ammattiopetuksessa tulee luonnollisesti jatkaa pitkään pandemian jälkeenkin. Kunnan pitää huolehtia siitä, ettei vuoden 2021 lopulla päädytä tukiopetuksen ja lisäresurssin alasajoon, vaan kasvatus- ja opetuksen tukitoimien takia säästyneet varat pitää sijoittaa kasvatuksen ja opetuksen haavoittuvimmille alueille.  Paitsi koulumaailmassa, pandemia näkyy nuorten elämässä myös kasvaneena työttömyytenä. Nuorten pitkäaikaistyöttömien lukumäärä on kasvanut. Turun tulisi ottaa tämä tilanne huomioon ja lisätä erityisesti nuorten työttömyyden hoidon resurssia. Turku on mukana työllisyyden kuntakokeilussa 1. maaliskuuta 2020 alkaen ja tämän myötä odotetaan kasvavaa panostusta kuntien työttömyyden hoitoon. Työllisyyspalvelut ovat olleet Turussa heikommin resurssoidut verrattuna moneen muuhun kaupunkiin ja tähän olisi nyt syytä tehdä korjaus lisäämällä etenkin nuorten ja muiden pitkäaikaistyöttömien työllistämispalvelua. Ikävä kyllä nuoretkin ovat yhä useammin pitkäaikaistyöttömiä.  Turun pitäisi tarjota lisää mahdollisuuksia eli lisärahoitusta nuoria työllistävään työhön, yritysten ja kolmannen sektorin työpaikkoihin ja oppisopimuksiin. Kaupunki pystyisi auttamaan nuoria tarjoamalla ekstra-palkkatukea heitä työllistäville kulttuuritoimijoille ja yhdistyksille tms. Oppisopimuskoulutus on hyvä, vielä liian vähän tunnettu väylä päästä eteenpäin elämässä ja saada haluamansa koulutus työn ohessa. Turulla on laadukasta oppisopimustoimintaa ja sen kautta on jo tänä vuonna pari sataa eri ikäistä ihmistä saanut työ ja opiskelupaikan. Tätä toimintaa tulee kannustaa laittamalla sinne lisärahoitusta. Oppivelvollisuusiän nosto tuo uuden tukimuodon nuorten ammattiin kouluttautumisen polulle ja näitä uusia sekä vanhoja hyviä käytäntöjä soveltamalla saadaan tilannetta parannettua ja syrjäytymistä ehkäistyä.   Turussa 15.3.2021 Riikka Oksanen

 Valtuustossa puntaroitiin kaupungin toimintaa

Maanantaina 15.2. pidetty kaupunginvaltuusto käsitteli Tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelta 2019. Arvioinnissa annettiin valtuustolle palautetta monista toimintaa koskevista seikoista, mm. siitä, että kaupungin toiminnan kannalta suurimpia riskejä alkavat olla henkilöstökysymykset, sen saatavuus jatkossa sekä merkittävä henkilöstön eläköityminen kymmenen seuraavan vuoden aikana. Tämä tendenssi koskee erityisesti sosiaali- ja terveyspuolta, mutta joitain muitakin keskeisiä työtehtäviä jää kaupungissamme täyttämättä. 

Työtapojen ja johtamisen korjaamisella voidaan työtä saada houkuttelevammaksi ja työn kuormitusta kevennettyä. Tosiasia on kuitenkin se, että palkka esim. hoitajapuolella on huonompi kuin ympäristökunnissa ja se vaikuttaa ratkaisevasti hakijoiden valintoihin. Ammatti-ihmiset karkaavat naapurikuntiin.

Olisi arvioitava tämä asia nyt toisella lailla ja tartuttava vinoumaan palkkauksessa. Sen sijaan, että laitetaan kuntalasten varoja rakentamisen visioihin ja epämääräisiin elämyshankkeisiin kasvua odotellen, voitaisiin turvata peruspalveluiden hoito seuraavina kymmeninä vuosina.

Tein kokouksessa esityksen palkkauksen muuttamiseksi ja valtuutettu Alpo Lähteenmäki (vas) kannatti sitä. Äänestyksen tulos oli valitettavasti 13-54 ja asia raukesi.

Muutosesitys: Asia palautetaan valmisteluun. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallituksen on valmisteltava vaalikauden loppuun mennessä valtuustolle esitys, jolla palvelutuotannosta vastaavan kenttähenkilöstön palkat nostetaan vähintään ympäryskuntien tasolle. Lisäksi valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee  esityksen, jolla henkilöstölle annetaan kertakorvaus - euromääräinen "koronakorvaus" - josta päätetään tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä kesällä 2021.

Perustelut:

Kaupungin tilinpäätös on päätymässä 10,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. 

Henkilöstö on joutunut koronavuoden 2020 aikana venymään monella tavalla.

 

Lisäksi kaupungissa on  käyty syyskuussa 2020 yt-neuvottelut, 

tehty henkilöstökulujen säätöjä, ajettu talkoopavapaita tilanteessa, jossa normaalien

töidenkin hoitaminen on ollut vaikeaa. 

Valmiuslain perusteella työntekijöiden lomia siirrettiin, peruttiin tai aikaistettiin. 

Ylitöitä kertyi, samoin varallaoloa lisättiin, lisäksi työntekijöitä määrättiin valmiuslain 

nojalla ylitöihin tilanteessa, jossa ei ollut koronapotilaita hoidossa. Lainvastaisella 

määräyksellä loukattiin työntekijöiden perusoikeuksia.

Kasvaneen palveluvelan ja jonojen purkaminen on tulevaisuudessa valtava haaste, 

johon Turun kaupunki tarvitsee jaksavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Siksi henkilöstö

on palkittava palkantarkistuksilla ja koronakorvauksella.

JY

 Itsenäisyydenaukio ei ole hyvä paikka rakentaa - yhtään mitään

Olen huolissani siitä, että Turun johtavat puolueet ovat hullaantuneet vallasta ja sen seurauksena niitä ei pysäytä mikään rakentamisen visiovimmassa. Elämyskeskusratapihalle ja uusi musiikkitalo ovat sen verran suuria ja kalliita hankkeita, että niiden rahoitus ja rakentaminen sekä asettuminen turkulaiseen maisemaan vaativat kunnon harkintaa. Minne on jumittunut lakisääteinen ja tarvittava kaavoitusharkinta Itsenäisyyden aukion ja musiikkitalon kohdalla? Eikö lain edellyttämä kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon ja heidän kuulemisensa puutu tästä suunnitelmasta edelleen?

Musiikkitaloa kaavaillaan jokirantaan, kansalliseen aarremaisemaan. Arkeologisiakaivauksia on tehty jo alueella, ikään kuin näin iso asia olisi pelkällä kaupunginhallituksen päätöksellä siunattu.

Itsenäisyydenaukio on perustettu 1970-luvun puolivälissä Valtion virastotalon eduspuistoksi ja sulautuu hienosti jokimaisemaan. Se on kesäisin suosittu oleskelupuisto ja nimenomaan kaunis sellainen. Puistossa on kolme julkista taideteosta: Terho Sakkinvaloefektein tehostettu suihkukaivoveistos ”Soihtu” (1975), Mariella Bettineschin ”CarroCeleste” (suom. Taivaallinen vaunu) (1994) ja Herman Joutsenen vuonna 2005 veistämä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkkireliefi.

Aukio nimettiin Itsenäisyydenaukioksi Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1967. Voiko hätä musiikkitalon kanssa olla niin suuri, että keskeiset puistot ja aukiot todetaan merkityksettömiksi? Mitä sivistynyttä kaupunkikulttuuria se sellainen edustaa? Itsenäisyydenaukion puistomainen olemus on koko jokirannalle ensiarvoisen tärkeä ja säilyttämisen arvoinen.

 

Minusta uudelle musiikkitalolle voidaan löytää paikka vaikka sataman alueelta tai jopa uudesta Linnanniemestä. Se voidaan rakentaa esim. uuden satamaterminaalin yhteyteen kuten Tallinna onnistuneesti teki. Ja muistetaan maailmalta vaikka Sydneyn oopperatalo, meren äärellä. Se säväytti aikoinaan ja tekee sen vieläkin. Näin uusi musiikkitalo saisi paikan, jossa se linkittyisi uusiin joukkoliikennesuunnitelmiin ja turkulaiseen matkailuun. On tutkittava saisiko satama-alueelle kehitysrahaa vaikkapa EU:lta, jos meneillään olevat useat suunnitelmat alueen kehittämiseksi lyödään yhteen. Näin kävi taannoin Bilbaon vanhalle satama-alueelle. EU-rahan avustamana se rakennettiin viihtyisäksi oleskelu- ja ulkoilualueeksi, jossa sijaitsee myös kuuluisa Guggenheim-museo. 

 

Sen, että Turku- filharmonia tarvitsee hyvät ja työskentelykelpoiset uudet tilat, ei välttämättä pidä olla uhka vaan mahdollisuus. Ei sijoiteta musiikkitaloa kauniiseen ja avaraan jokirantaan. Päätöksiä voidaan tehdä sujuvasti myös kunnallisdemokratiaakunnioittaen ja asiaan riittävästi paneutuen.

 

Riikka Oksanen

Kaupunginvaltuutettu Vas

 

 

 

 

Kuka tekee hommat jatkossa? 

Henkilöstön saatavuus on ja tulee myös olemaan Turun keskeinen riski tulevina vuosina. 

 Yhtenä syynä tähän on se, ettei kaupungin palkkataso houkuttele osaajia. Sellaiset edut kuin vakituinen ja turvattu työpaikka, mahdollisuus liukuvaan työaikaan tai palkattomat vapaat eivät lisää houkuttelevuutta tarpeeksi ja vajetta työntekijöistä on erityisesti terveyden ja tekniikan puolella. Yleisesti ottaen kaupungin henkilöstö ei voi hyvin työssään ja uutta henkilöstöä on vaikea saada. Henkilöstöpula on jo nyt ilmeinen ja sen lisäksi 28 prosenttia kaupungin työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle seuraavan 10 vuoden sisällä.  Mitä muita ratkaisuja on mietitty kuin siirtyminen ostopalveluiden käyttöön?
Palveluja tuotetaan ostopalveluna, vaikka se on todettu epätarkoituksenmukaiseksi ja kalliimmaksi.
Henkilöstön työssäolokokemukseen ja sitä kautta saatavuuteen vaikuttavana tekijänä on myös se, millaisena henkilöstö kokee työmääränsä. Kaupungin henkilöstöraportin v. 2019 mukaan 37 % vastaajista oli kokenut työmäärän menevän yli sietokyvyn ja työssä uupuminen on yleistä.
Henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet voivat vaarantaa asiakaspalvelun laatua tai myös lakisääteisten tehtävien hoitoa.
Esimerkkejä on lukuisia. Kodinhoidon kenttähenkilöstö kokee, että asiakkaan luona on liian vähän aikaa käytettävissä ja päivässä hoidettavien asiakkaiden määrä on liian suuri. Lastensuojelun resurssitarpeet ovat kasvavia, henkilökuntaa on vähän suhteessa asiakkaisiin, henkilöstön vaihtuvuus on suurta jne.
Rekrytointiongelmien kaupungin tehtävien täytössä epäillään pahenevan tulevaisuudessa entisestään.
Tavoitteina tulisi olla, että muassa työ on turvallista ja terveellistä – henkisesti ja fyysisesti ja siitä saatavalla palkalla voi tulla toimeen - mieluummin paremmin kuin ehkä nyt.
Huomiota ja tarvittavia toimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti niihin ryhmiin, joissa haasteet ovat suurimmat. Tällä hetkellä tiedetään, että opetuspuolelle on lisätty valtion tukea korjaamaan epänormaalin tilanteen tuottamia ongelmia ja tukemaan opetuksen resursseja. Toivottavasti niillä tuetaan myös oppilashuoltoa perus- ja ammattiopetuksessa.
 Epäselvää on mitä konkreettisia toimenpiteitä kaupungissa on suunniteltu tehtäväksi eri aloilla toimivan henkilöstön saatavuuteen liittyvän laajamittaisen riskin hallitsemiseksi ja miten asia huomioidaan kaupungin henkilöstösuunnittelussa. Jos sijaisten käyttöä vielä kaiken lisäksi rajoitetaan, on tehtävien hoidon joillain sektoreilla jo alle lakisääteisten normien. 

Talouden tukijalka pitää laittaa sinne missä kunnan perushommat hoidetaan. 

 

Riikka Oksanen

kaupunginvaltuutettu